Maija Vilkkumaa — Onnea

Слушать Maija Vilkkumaa — Onnea

Текст Maija Vilkkumaa — Onnea

Näytän lipun
Olen pannut kaikki nesteet pieneen pussukkaan
Portin läpi luimistelen
Ei se piippaa, viimeks oli vyö
Seurueita konjakilla, minä menen yksin kahvilaan
Minä tarvin humalalle suojapeiton, pitää olla yö
Sinä väistät kosketusta
Keittiössä katsot lattiaan
Niin mä olen rasittava, sulkeutunut, tahdon aina vaan kaiken
Slovareita kasetilla, loppuillan jossa suudellaan
Koiranputki viidakoita, maailmanrauhasessioita ja
Tietenkin onnea

Oli pakko saada
Panin arvat taskuun ja juomat laskuun
Huusin, ettei mua mikään kaada
Onnea, mikä on sen taksa
Sille pystytät salkoo rystyset valkoisena
Kunnes et enää jaksa

Tiedän miltä tuntuu laskeutua aina uuteen kaupunkiin
Etsii pankkiautomaatti, ottaa ehkä taksi keskustaan
Sinusta en tiedä mitään vieläkään vaan menen paniikkiin
Törmään sähkökilpees niin kuin lintu lentokentän ikkunaan
Sinä väistät kosketusta, muistan kun sä painoit lattiaan
Juhlatilan komerossa rakastin sua niin kuin en ketään koskaan
Kone nousee, huudan villatakin hihaan » Joku auttakaa!»
Hän hävii, mutta hitaasti, hän vajoo vieraiksi kasvoiksi kohinaan
Onnea oli pakko saada

Panin arvan taskuun ja juomat laskuun
Huusin, ettei mua mikään kaada
Onnea, mikä on sen taksa
Sille pystytät salkoo rystyset valkoisina, kunnes et enää jaksa
Onnea
Onnea